Ida-Maria Saarinen

Kirjailija Ida Maria Saarinen (oik. Ida Maria Karke) syntyi Forssassa 4.8.1900 ja kuoli Naantalissa 17.7.1991. Hän kävi neljä vuotta kansakoulua ja työskenteli muun muassa puistotyöntekijänä, pyykkärinä ja tekstiilitehtaan värjäämössä.

Saarisen esikoiskirja ”Nokkosia ja harakankukkia” ilmestyi hänen ollessaan 73-vuotias. Omista elämänkokemuksistaan aiheensa ammentanut kirjailija kertaa Forssassa onnellisesti sujunutta lapsuuttaan, joka päättyi yhteiskunnallisena murroksena tulleisiin työväen nousuun, punakaartin perustamiseen sekä sisällissotaan ja siihen liittyneisiin pakolaismatkaan ja vankileiriin.

Hänen seuraava teoksensa ”Orvon osa” (1974) koostuu 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tentaalaisten elämää käsittelevistä kuvauksista työväen asuntoalueella Forssan Ronttismäellä. Ida Maria Saarinen tuo esille työn raskauden ja kohtuuttomiksikin paisuvat elämänkohtalot, mutta toisaalta myös ihmisten elämänuskon valoisine hetkineen.

Kirjailija jatkoi omakokemuksellista linjaansa vuonna 1975 markkinoille tulleessa romaanissa ”Hetket ja retket”. Kansalaissota on jäänyt taakse ja nuori Ida Maria aikuistuu työn ja elämänkumppanin löytämisen myötä. Käänteiltään vaihtelevaksi osoittautuva avioliitto tuo hänelle myös kolme lasta elämän suolaksi.

Vuonna 1980 ilmestynyt ”Vorssasta poijaat” sisältää vanhojen työläispytinkien ja puuvillavapriikin kehystämiä muistelmia Forssasta ennen kansalaissotaa pääosassa ronttismäkeläinen poikasakki.

1940-luvulla Naantaliin muuttanut Saarinen oli myös Naantalin kaupunginvaltuuston jäsen SKDL:n ryhmässä vuosina 1954–1957. Hän jätti kuitenkin paikkansa kesken kauden, koska ”kyllästyi ihmisten riitoihin”.

Ida Maria Saarinen muisteli lapsuuttaan myös Uusi Nainen-lehden lastenpalstalla julkaistuissa kirjoituksissaan otsikolla Taava-muori muistelee.

Kuva: Piipunjuurella – Finna -arkisto